Ohejlmassa musiikkia säveltäjiltä Hanns Eisler (1898-1962), Erich Wolfgang Korngold (1897-1957), Franz Schreker (1878-1934), Erwin Schulhoff (1894-1942), Viktor Ullmann (1898-1944), Kurt Weill (1900-1950) ja Alexander Zemlinsky (1871-1942).
Esiintyjät:
Jussi Littunen & Niina Ranta, piano ja taiteellinen suunnittelu
Elisaveta Rimkevitch, sopraano
Isabella Shaw, mezzosopraano
Veikko Vallinoja, baritoni
Konsertin ohjelmassa on liedmusiikkia säveltäjiltä, joiden teokset leimattiin aikanaan rappiomusiikiksi (saks. entartete Musik).
Voimassa olevien koronarajoitusten vuoksi voimme ottaa konserttiin vain 25 kuulijaa. Konserttiin on mahdollista varata etukäteen paikka lähettämällä sähköpostia osoitteeseen niinaranta253@gmail.com. Ilmoitathan viestissäsi saapuvien henkilöiden nimet ja puhelinnumerot (max. 2 henkilöä/varaus). Yleisön yhteystiedot pyydetään vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi, ja niitä säilytetään kaksi viikkoa konsertin jälkeen.
Varaaminen on mahdollista ke 25.8. - la 28.8, minkä jälkeen mahdolliset vapaat paikat täytetään saapumisjärjestyksessä konserttipaikalla. Ilmoitathan myös, mikäli et pystykään käyttämään varaustasi.
Konsertti ja paikkavaraukset ovat maksuttomia, käsiohjelma on maksullinen.
Käsiohjelmasta voit maksaa joko normaalihinnan 10 € tai "kannatuslippuhinnan" 20 €. Varauduthan käteisellä, mielellään tasarahalla.
Konsertti suoratoistetaan Hietsun paviljongin Youtube-kanavalla.
“Rappiomusiikin” ja laajemmin “rappiotaiteen” käsitteen alle mahtuu uskomattoman laaja kirjo 1900-luvun alkupuolella luotua uraauurtavaa taidetta: konserttimme on vain pintaraapaisu valtavan isosta ja tärkeästä aiheesta. Vuoden 1937 “rappiollista” kuvataidetta halveeraavan Entartete Kunst -näyttelyn jälkeen natsit pistivät pystyyn seuraavana vuonna turmeltuneeksi käsittämäänsä musiikkia esittelevän Entartete Musik -näyttelyn Düsseldorfissa. Rappiollista oli kaikki modernistinen, atonaalinen, jazz-vaikutteinen, “ei-saksalainen” musiikki - ja luonnollisesti kaikki juutalaistaustaisten säveltäjien musiikki tyylisuuntaan katsomatta. Vihamielisellä kulttuuripolitiikalla oli vakavia ja tuhoisia seurauksia, ei ainoastaan leimattujen säveltäjien henkilökohtaisten elämien suhteen, vaan koko vuosisadan taidehistorian hahmottamisen näkökulmasta: iso osa 1900-luvun musiikkia ja sen tekijöitä on pyyhkiytynyt pois kollektiivisesta tietoisuudestamme.
Haluamme konsertilla tuoda esiin laulumusiikkia, joka on vaiennettu täysin ulkomusiikillisista, ei itse musiikin “laatuun” liittyvistä syistä, sekä kyseenalaistaa, millä oikeudella jokin taide määritellään toista vähempiarvoiseksi.
Laulujen tekstit kuvaavat levottomia, kaoottisia ja poliittisesti epävakaita aikoja, elämää kaupungeissa ja sodan keskellä, mutta myöskin aistillisuutta ja unien symbolistisia maailmoja. Ajankuva tavallisten ihmisten elämästä välittyy esimerkiksi Hanns Eislerin laulusarjan Zeitungsausschnitte (Lehtileikkeitä) teksteistä, jotka on nimensä mukaisesti poimittu lehtien palstoilta; mukaan mahtuu esimerkiksi seuranhakuilmoituksia.